Poliittinen ohjelma

Hyväksytty yleiskokouksessa 7.10.2018 Turussa

Arvot ja tavoitteet

Vasemmisto-opiskelijat tavoittelee feminististä, punavihreää ja demokraattista yhteiskuntaa, jossa sivistynyt kansa toimii sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän maailman puolesta solidaarisesti. Eriarvoisuutta kavennetaan aktiivisesti ja jokaiselle pyritään tarjoamaan mielekästä tekemistä opintojen ja työn muodossa. Työtä jaetaan nykyistä tasaisemmin ja kansalaisten toimeentuloa turvataan riittävän perustulon muodossa. Vasemmisto-opiskelijoiden vaikuttamistavoitteita läpileikkaavat sivistys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus.

Sivistys aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä

Sivistys on modernin yhteiskunnan kulmakivi. Siksi se nostetaan itseisarvona koulutuksen keskiöön. Nykyaikainen, saavutettava ja joustava opiskelu mahdollistaa kansan laajan sivistyneisyyden.

Tieteellisesti ja kulttuurisesti sivistynyt yhteiskunta saavutetaan hylkäämällä kapeakatseinen markkinakeskeisyys. Tavoitteena on opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Keinotekoisia esteitä tiedon vapaalle saatavuudelle puretaan. Pääoman ja markkinoiden intressiryhmien valtaa rajoitetaan tietoisesti, jotta turvataan tieteenteon ja koulutuksen pitkäjänteisyys ja vapaus. Korkeakouluyhteisöjen tulee olla vapaita valtion ja yhteiskunnan sääntelystä ja kyetä puolustamaan oikeuttaan määritellä tieteelliset, akateemiset ja institutionaaliset menetelmänsä sekä tavoitteensa. Kaikki annettava opetus perustuu tutkittuun tietoon.

Sivistystä edistää nykyaikainen ja joustava opiskelu. Opintojen suoritusmahdollisuuksia joustavoitetaan. Opintojen joustavat suoritusmahdollisuudet täydentävät, mutta eivät korvaa laadukasta lähiopetusta. Joustavuus ei myöskään merkitse joustamista jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Omaehtoiseen opiskeluun kannustetaan ja siitä tehdään kannattavaa. Erityisesti toisella asteella ja korkeakouluissa opastetaan opinto- ja lukupiirien muodostamiseen. Lisää vuorovaikutusta kouluyhteisöön luodaan esimerkiksi tilaratkaisujen kautta.

Sivistyneessä yhteiskunnassa koulutus on perusoikeus. Siksi sen tulee olla saavutettavissa sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Maksuttomuus takaa yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet, ja riittävä opintojen ohjaus vähentää yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen aseman periytymistä ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Opintojen maantieteellinen saavutettavuus varmistetaan kouluverkon alueellisella kattavuudella. Peruskoulut ovat lähipalveluita aina kun mahdollista. Kouluja yhdistettäessä ei siirrytä liian suuriin yksiköihin, ja koulumatkat pidetään kohtuullisina. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opintoja on oltava saatavilla kotipaikkakunnalla. Korkeakouluverkko säilytetään riittävän laajana niin, ettei kenenkään tarvitse muuttaa kohtuuttoman kauas korkeakouluun päästäkseen.

Tavoitteet:

  • Lisätään mahdollisuuksia joustavaan opintojen suorittamiseen ottamalla käyttöön itsenäisiä tenttijärjestelmiä, kuten tenttiakvaarioita ja etätenttijärjestelmiä.
  • Ryhmä- ja luokkakokoihin säädetään opetettavan asian vaativuuteen ja opetusmenetelmiin soveltuva yläraja.
  • Open Access -julkaisemista tuetaan korkeakouluissa ja tiedeyhteisössä: kaupallisten vertaisarvioitujen julkaisujen rinnalle tulee kehittää maksuttomia, kaikille avoimia ja tiedeyhteisössä arvostettuja vertaisarvioituja julkaisuja.
  • Vieraiden kielten opiskeluun kannustetaan läpi opintojen ja työelämän.
  • Soveltavilla aloilla opintoihin sisällytetään laajaa ymmärrystä omasta alasta osana yhteiskunnallista kontekstia.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Yhteiskunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön keskiössä on intersektionaalinen feminismi. Yhteiskunnalliset valta-asetelmat ja hierarkiat tiedostetaan kaikessa opetuksessa ja opiskelussa, ja niihin liittyviä haitallisia normeja puretaan aktiivisesti. Sukupuoleen, seksuaalisuuteen, toimintakykyyn ja muihin ominaisuuksiin liittyviä oletuksia puretaan läpi koulutusjärjestelmän.

Jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, ja häirintätapaukset otetaan vakavasti. Häirintään puututaan ja sitä ennaltaehkäistään. Oppimisympäristöt ovat turvallisia ja saavutettavia kaikille.

Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilmaista itseään äidinkielellään. Vähemmistökielten asemaa vahvistetaan; virallisten vähemmistökielten lisäksi myös muista puhutuimmista vähemmistökielistä saa jatkossa kotikielen opetusta. Virallisten sekä eniten puhuttujen vähemmistökielten opetus turvataan kaikilla koulutusasteilla. Oppimateriaalin saatavuus taataan kaikilla virallisilla ja eniten käytetyillä vähemmistökielillä.

Tavoitteet:

  • Oppilaitokset ovat edelläkävijöitä sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa, joka tunnistaa sukupuolen vaikutuksen ja sen moninaisuuden. Koulutus sukupuolisensitiiviseen opetukseen sisällytetään opettajankoulutukseen.
  • Sukupuolten moninaisuus huomioidaan tilojen suunnittelussa: wc-, pukeutumis- ja peseytymistiloja löytyy kaikille.
  • Oppimateriaalit edustavat laajaa kirjoa erilaisia ihmisiä, ja ne purkavat haitallisia stereotypioita.
  • Opinto-ohjauksessa kaikkia kannustetaan yhdenvertaisesti hakemaan eri jatkokoulutuspaikkoja. Opinto-ohjaajia koulutetaan tiedostamaan omia olettamuksiaan ja kohtelemaan opiskelijoita yhdenvertaisesti. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutumista opiskelemaan tuetaan ja koulut ottavat erityisesti huomioon heidän erilaiset kulttuuritaustansa.
  • Kotoutumisen tukeminen on pitkäjänteistä ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä maahanmuuttajia edustavien järjestöjen kanssa. Suomen kielen opintoja järjestetään kattavasti ja tarpeeksi pitkäkestoisesti.
  • EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden omaisuusrajat poistetaan, ja heidät tuodaan opiskelijan sosiaaliturvan piiriin.
  • Valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon myös vähemmistöt ja kouluissa opetetaan oikeaa ja ajantasaista tietoa Suomen vähemmistöistä.
  • Saamen kielilaki kattaa koko maan. Saamelaiskäräjille myönnetään tarvittavat resurssit saamelaisen opetussuunnitelman laatimiseksi. Saamen kielten sekä karjalan kielen kielipesien toiminta turvataan.
  • Yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpanoa ja valvontaa on tehostettava oppilaitoksissa.

Vastuullisuus

Ekologinen yhteiskunta ja elämäntapa

Ilmastolainsäädännössä ja -sopimuksissa tunnustetaan se tosiasia, että ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista kriiseistä, joka uhkaa elämää maapallolla. Valtiot ja ylikansalliset toimijat sitoutuvat aidosti ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, mutta kuitenkin niin, etteivät käytetyt keinot saata alueita ja ihmisiä entistä eriarvoisempaan asemaan.

Eläimillä ja luonnolla on arvo itsessään. Ympäristön ja ihmisten edut ovat sovitettavissa yhteen. Kapitalistisen järjestelmän loputtoman talouskasvun ja voittojen tavoittelun sijaan yhteiskunta pyrkii turvaamaan sekä ihmisten että luonnon hyvinvoinnin. Koulutus ja tutkimus ovat keskeisessä asemassa uuden ekologisen yhteiskunnan ja elämäntavan edistämisessä. Ympäristö- ja ilmastokasvatus sekä kestävän kehityksen kansainvälisesti asetetut tavoitteet läpäisevät koulutuksen niin oppisisällöissä kuin käytännön arjessakin.

Tavoitteet:

  • Lähiliikenne on maksutonta. Joukko- ja kevyeen liikenteeseen investoidaan voimakkaasti. Julkisrahoitteisten bussien ja henkilöjunien verkostot ovat koko maan kattavia, ja niiden lipuista saa merkittävän opiskelija-alennuksen.
  • Turkistarhaus kielletään Suomessa.
  • Suomeen säädetään riittäviin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle asetetaan selkeät ajalliset takarajat.
  • Itämeren, metsien, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelua tehostetaan.
  • Kaikissa oppilaitoksissa on kasvisruokapäivä.
  • Ateriatuetut ravintolat tarjoavat aina myös ravitsevan vegaanisen vaihtoehdon.
  • Oppilaitosruokailusta aiheutuvaa ruokahävikin määrää pyritään vähentämään järjestelmällisellä seurannalla, tiedottamisella ja ylijääneen ruoan myymisellä ja lahjoittamisella.
  • Turvetuotantoa ei laajenneta uusille alueille.

Kansainvälisyys ja globaali solidaarisuus

Globaalissa maailmassa ihmisten liikkuminen on helpottunut. Yhä useammalla on mahdollisuus etsiä parempaa elämää kotimaansa rajojen ulkopuolelta, ja kriisejä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ja köyhyyttä on mahdollista paeta turvallisiin oloihin. Ihmisillä on vapaus liikkua maiden rajojen sisälle ja niiden yli. Samaan aikaan varmistetaan kaikille ihmisarvoinen kohtelu.

Muuttoliikkeen taustalla olevia globaaleja elintasoeroja tasoitetaan sekä kehityspolitiikalla että muuttamalla maailmankaupan säännöt reiluiksi. Globaalilla etelällä tulee olla mahdollisuus kehittää talouksiaan ja väestönsä hyvinvointia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Rasistinen, fasistinen ja äärioikeistolainen liikehdintä pysäytetään. Siirtolaisten työehtojen polkemiseen, maahantulon kontrolliin ja ihmiskauppaan puututaan. Siirtolaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vainoaminen on lopetettava ja varmistettava mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään omilla ehdoillaan.

Tavoitteet:

  • Kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta Suomen sitoumuksen mukaisesti.
  • Suomi hyödyntää osaamistaan koulutuksen saralla oppimisen kriisin lievittämiseksi
  • Suomi lopettaa asekaupat konfliktialueille.
  • Suomen puolustushankinnoissa ei tehdä teollista yhteistyötä eli vastakauppoja korkeakoulujen tuottamalla tutkimuksella.
  • Rasistinen ja fasistinen toiminta on kiellettävä kaikissa julkisissa tiloissa.
  • Rauhankasvatusta harjoitetaan läpi koulutusjärjestelmän.
  • Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden opiskelemaan pääsyä ja aiempien opintojen tunnustamista edistetään.
  • Kansainvälisille opiskelijoille myönnetään viisumi koko opiskeluajaksi.

Opiskelijan elämä – tavoitteena hyvinvointi

Terveydenhoidosta ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön

Julkista terveydenhuoltoa kehitetään paremmaksi kaikille kuuluvana ensisijaisena hyvinvointipalvelujärjestelmänä. Siitä tehdään julkisesti rahoitettuna ja hallinnoituna matalakynnyksinen niin taloudellisesti, fyysisesti kuin psyykkisestikin. Opiskelijan terveydelle ja hyvinvoinnille erityisten seikkojen tuntemus ja tutkimus tuodaan osaksi julkisia palveluita. Akuutteihin mielenterveysongelmiin on tarjolla hoitoa ympäri vuorokauden ja ei-akuutteihin mielenterveysongelmiin viimeistään viikon kuluessa.

Tavoitteet:

  • Yksityisen terveydenhuollon tukeminen lopetetaan ja työterveydenhuollon tehtävää ja asemaa tarkastellaan kriittisesti uudelleen. Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset poistetaan asteittain. Perusterveydenhuollon vastuu ja toteutus siirretään työterveydeltä julkiselle puolelle.
  • Reseptillä määrättyjen lääkkeiden omavastuuosuus poistetaan.
  • Terveydenhuollon henkilökunnan valmiuksia kohdata sukupuolivähemmistöihin kuuluvia parannetaan. Otetaan käyttöön informed consent-malli sukupuolidysforian hoidossa.
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistetaan lisää resursseja ja hoitokäytäntöjä muutetaan myös muita hoitoja, kuin lääkehoitoa painottavaan suuntaan. Mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hoitoonsa kasvatetaan.
  • Kuntoutuspsykoterapian omavastuu poistetaan opiskelijoiden ja alle 30-vuotiaiden nuorten osalta.
  • Sairauspäivärahalla ja kuntoutustuilla opiskelu mahdollistetaan rajoituksetta. Sairaslomalta opintojen pariin palaamiseen kehitetään tukea, jonka avulla orientoitua päätoimiseen opiskeluun.
  • Opiskelijoiden julkisen terveydenhuollon omavastuut poistetaan.
  • Kaikille alle 30-vuotiaille nuorille sekä opiskelijoille tulee tarjota maksuton ehkäisy.

Opiskelukyky kuntoon

Koulutusjärjestelmän tukipalvelut ovat vähintään alan asiantuntijoiden suositusten mukaiset kaikilla koulutusasteilla. Helposti saavutettavat sekä edulliset tai maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat opiskelijoiden liikuntaharrastusten edellytys. Erityisesti matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia tuetaan julkisesti kansanterveyden sekä yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Edulliset, monipuoliset ja saavutettavat kulttuuripalvelut edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Helposti saavutettavat sekä edulliset tai maksuttomat tilat ovat myös opiskelijoiden kulttuuriharrastusten, kuten musiikki- ja teatteritoiminnan edellytyksiä.

Tavoitteet:

  • Opiskelijaliikunnalle määrätään lakisääteinen asema. Korkeakoulujen liikuntapalvelut ovat kaikille yhdenvertaisia sukupuolesta, korkeakoulusta, kaupungista tai opiskelijan liikuntataustasta riippumatta.
  • Taide- ja taitoaineiden määrää lisätään osana hyvinvoinnin kehittämistä.
  • Opiskelukykyä ylläpitäviin ja parantaviin palveluihin ja tukitoimiin kiinnitetään erityistä huomiota.
  • Kaikessa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota erilaisiin oppijoihin ja heidän tukemiseensa.

Kiireetön arki turvatulla toimeentulolla

Lainapainotteisuudesta luopuminen, opintolainan nostovelvoitteen ehdoton poisto sekä opintorahan tason nostaminen ovat ensi askeleita kohti opiskelijan riittävää toimeentuloa. Opintotukijärjestelmän monimutkaisuus opintopiste- ja tulorajavaatimuksineen heikentää opiskelijoiden opiskelukykyä. Kenenkään ei tule joutua rahoittamaan elämän peruskustannuksia lainarahalla. Opintolaina kohtelee opiskelijoita eriarvoistavasti riippuen heidän taustastaan, muista tuloista ja tulevaisuudennäkymistään. Se tukee parhaiten heitä, jotka tukea vähiten tarvitsevat ja toimii eniten tukea tarvitseville heikennyksenä sosiaaliturvajärjestelmässä. Lopullisena tavoitteena toimeentulon turvaamisessa on opiskelut kaikissa elämäntilanteissa mahdollistava vastikkeeton perustulo.

Tavoitteet:

  • Pakkohaku tutkintoon johtavaan koulutukseen toimeentulotuen ja työmarkkinatuen saamisen ehtona poistetaan.
  • Kaikille turvataan riittävä toimeentulo yhtenäisellä, vastikkeettomalla, elämisen peruskustannukset kattavalla perustulolla, joka tuo turvaa muuttuviin elämäntilanteisiin ja mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Perustuloa täydennetään syyperusteisilla tuilla, kuten huoltajakorotuksella.

Oma koti kullan kallis

Opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen asumiseen. Asumisen kustannukset eivät vie kohtuutonta osaa pienistäkään tuloista; kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän ja omistus- ja vuokra-asumisesta tehdään aidosti tasavertaisia vaihtoehtoja. Opiskelija-asuntojen yhteydessä on yhteisöllisiä tiloja, jotka ovat maksutta kaikkien asukkaiden käytössä, mikä mahdollistaa yhteistä ajanviettoa.

Tavoitteet:

  • Yleinen asumistuki on muutettava ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseksi.
  • Säädetään lailla vuokrakatto vuokra-asunnoille.
  • Opiskelija-asuntojen rakentamista tuetaan julkisilla investointiavustuksilla. Opiskelija-asuntojen investointiavustus nostetaan 20%:iin.
  • Opiskelija-asuntojen autopaikkanormit poistetaan.
  • Esteettömyys huomioidaan kaikessa opiskelija-asuntorakentamisessa.
  • Kaikessa asuntorakentamisessa otetaan huomioon ilmasto- ja ympäristövaikutukset.
  • Opiskelija-asuntoja tulee rakentaa lähelle oppilaitoksia, hyvien julkisten kulkuyhteyksien päähän sekä kaupunkien keskustoihin. Kuntien tulee tukea tätä tavoitetta tarpeeseen vastaavia tontteja kaavoittamalla.

Koulutusjärjestelmä

Maksuton, demokraattinen ja julkisrahoitteinen koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä on demokraattinen, julkisrahoitteinen ja perustuu ajatukseen siitä, että koulutus on perusoikeus. Koulutusjärjestelmä koostuu varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutuksen ylimpiin jatkotutkintoihin pitäen sisällään laajan kansansivistystyön.

Riittävä julkinen rahoitus on laadukkaan, monipuolisen ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän sekä tutkimuksen edellytys. Elinkeinoelämän intressit eivät saa sanella opetuksen ja tutkimuksen kohteita. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa maksuttoman opiskelun jokaiselle, mikä ehkäisee ja hillitsee yhteiskunnallista eriarvoistumista.

Tavoitteet:

  • Koulutuksen maksuttomuus on kirjattava perustuslakiin.
  • Koulutuksen perusrahoituksen määrää nostetaan.
  • Oppilaitosten demokraattisuutta ja autonomiaa vahvistetaan.

Huomioon ottava varhaiskasvatus

Päivähoito on varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvallisen kasvuympäristön luominen, yhdenvertainen lapsuus sekä tietojen ja taitojen antaminen koko elämän mittaiselle matkalle. Varhaiskasvatus perustuu ajatukselle, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen.

Tavoitteet:

  • Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan. Varhaiskasvatus ulotetaan koskemaan kaikkia alle esikouluikäisiä.
  • Erityistä tukea tarvitseville lapsille taataan riittävä tuki ikäryhmälle tavoitellun tieto- ja taitotason saavuttamiseksi.
  • Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi varhaiskasvattajien koulutusmääriä lisätään.
  • Varhaiskasvatuksen parissa työskentelystä tehdään houkuttelevampaa ja tehdystä työstä tulee saada riittävä korvaus.
  • Ryhmäkoot ja henkilökunnan määrän suhde lapsiin tulee olla laadukkaan varhaiskasvatuksen mahdollistava.

Peruskoulu kansalaisuuden perustana

Peruskoulun tärkein tehtävä on kasvattaa kriittisiä yhteiskunnan jäseniä, joilla on tiedot ja taidot toimia sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Koulutuksessa tunnistetaan informaation ja opetuksen poliittinen luonne sekä kyseenalaistetaan valtarakenteita niiden pönkittämisen sijaan. Avainasemassa on sosiaalipedagogiikan ja vertaisoppimisen keinojen käyttäminen kansalaiseksi kasvamisessa.

Peruskoulu luo pohjan tulevalle; siksi koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin estetään paitsi kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin, myös tarjoamalla kouluille resursseja niiden tarpeiden mukaan. Oppimiseen liittyvää tarpeetonta kilpailua ja vertailua vähennetään. Erilaisille oppijoille tarjotaan tukea ensisijaisesti integroituna tavallisiin luokkiin.

Tavoitteet:

  • Yhteiskunnallisten aineiden määrää lisätään. Demokratia- ja rauhankasvatus sekä kestävän kehityksen teemat tuodaan näkyvämmin osaksi kouluarjen kokonaisuutta ja opetussuunnitelmiin.
  • Elämänkatsomustieto ja uskonnon opetus korvataan kaikille yhteisellä katsomusaineella.
  • Seksuaalikasvatuksessa kerrotaan seksuaalisuuden eri muodoista tasapuolisesti sekä käsitellään aiheeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Opetuksen perustana on tutkimustieto.
  • Peruskoulujen sukupuolittunut ryhmäjako esimerkiksi käsityö- ja liikuntatunneilla puretaan.
  • Numeroarviointi aloitetaan nykyistä myöhemmin, ja lapsille annetaan tilaa oppia omaan tahtiin. Lisäksi numeroarviointi poistetaan kokonaan taide- ja taitoaineista.

Joustava ja saavutettava toinen aste

Kaikille peruskoulun päättäville taataan opiskelu- tai oppisopimuspaikka toisella asteella sekä joustavat mahdollisuudet kokeilla ja vaihtaa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Nuorille ja aikuisille luodaan enemmän mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erilaisilla tavoilla.

Toisen asteen oppimateriaalit ja opiskelussa käytettävät tarvikkeet sekä välineet ovat maksuttomia ja kirjalliset materiaalit ladattavissa avoimesti verkosta. Toisen asteen koulutus on mahdollista suorittaa pääosin asuinpaikkakunnalla.

Ylioppilaskirjoituksista tulee luopua, koska se epätasa-arvoistaa jatkokoulutukseen pyrkimistä. Ylioppilaskirjoitukset myös ohjaavat lukiokoulutusta pois yleissivistävyydestä ja lisäävät lukiolaisten paineita.

Tavoitteet:

  • Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 ikävuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.
  • Opinnoista tehdään täysin maksuttomia tarjoamalla tarvittavat välineet ja materiaalit. Kirjalliset materiaalit ovat julkisesti kaikkien saatavilla.
  • Ylioppilaskokeista luovutaan.
  • Ammatillisen koulutuksen laatu taataan tarjoamalla riittävästi lähiopetusta ja henkilökohtaista ohjausta.
  • Taideaineiden ja -kasvatuksen merkitystä toisella asteella kasvatetaan.
  • Äidinkieli ja kirjallisuus erotetaan toisistaan oppiaineina.
  • Kaikilla toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tulee olla yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus.

Yhtenäinen korkeakoulujärjestelmä

Korkeakoulut ovat akateemisesti, sivistyksellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti autonomisia ja akateeminen valta toimii demokraattisin periaattein. Päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää ja siinä ovat kaikki korkeakouluyhteisön ryhmät yhtäläisesti edustettuina. Demokraattisia toimintamalleja otetaan käyttöön hallinnossa ja opetuksen kehittämisessä.

Korkeakoulujen yhteishaun tulee tapahtua jatkossakin pääasiassa pääsykokeilla. Pääsykokeita kehitetään niin, että ne edellyttävät nykyistä lyhyempää valmistautumista ja mittaavat ulkoa opettelun sijaan soveltuvuutta alalle. Korkeakoulut tarjoavat maksutta uusimpaan tutkimustietoon perustuvia oppimateriaaleja, joita käytetään opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalinnat järjestetään siten, että kaupalliset valmennuskurssit eivät anna niihin merkittävää hyötyä.

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen keskinäistä hyväksiluettavuutta parannetaan. Aikaisemmin hankitun osaamisen ja oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) -järjestelmää kehitetään joustavammaksi kattamaan kaiken saavutetun ja saavutettavan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.

Perustutkimuksen tarkoitus on korkeimman mahdollisen uuden teoreettisen tiedon ja sen sovellusten tuottaminen. Yksityinen raha ohjautuu epätasapainoisesti vain markkinoita ja pääoman intressejä kiinnostaville aloille, eikä niiden tulisi päättää, mitä korkeakouluissa opetetaan ja tutkitaan.

Eurooppalaista korkeakoulutusaluetta rakennetaan eurooppalaisten sivistyksen ja rauhan periaatteiden näkökulmasta. Bolognan prosessin avulla turvataan kansallisten korkeakoulujärjestelmien ainutlaatuisuus sekä sivistyksen ihanteiden ja korkeakouludemokratian toteutuminen.

Tavoitteet:

  • Korkeakoulujen pääsykokeista, joiden ennakkomateriaalit ovat julkisesti ja maksutta saatavilla, tehdään ensisijainen opiskelijavalinnan väylä.
  • Korkeakouluopiskelujen aikana on oltava tilaa akateemiselle ja ammatilliselle etsiskelylle sekä autonomiselle opiskelulle.
  • Yksi yhteinen ammatillista ja tieteellistä koulutusta koskettava korkeakoululaki, jolla turvataan yhtäläinen ja maksuton koulutus kaikille. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen jaottelusta ei kuitenkaan luovuta.
  • Säätiöyliopistomallista ja osakeyhtiömuotoisista ammattikorkeakouluista luovutaan, jolloin kaikki korkeakoulut siirtyvät julkisoikeuden piiriin.
  • Korkeakoulujen julkinen perusrahoitus ja kaikkien alojen perustutkimus turvataan. Strategisen rahoituksen osuutta perusrahoituksessa vähennetään.
  • EU-komission valtaa korkeakoulupolitiikkaan rajataan.
  • Koulutuksen kaupallistumista esimerkiksi vapaakauppsopimusten muodossa estetään.
  • Opetuksen laadullisten mittareiden painoarvoa OKM:n rahoitusmallissa on kasvatettava ja mittareiden on kannustettava opiskelijoiden akateemiseen vapauteen.
  • Korkeakoulujen rahoitusmallin ei tule luoda painetta yliopistoille nopeuttaa valmistumisia.
  • Kaikille yliopistoon opiskelemaan päässeille on taattava opinto-oikeus maisterintutkintoon asti.
  • Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille on taattava jatko-opintokelpoisuus.

Omaehtoinen oppiminen ja itsensä kehittäminen

Työn murros lisää painetta itsensä kehittämiselle. Siksi yhteiskunnan tulee tarjota mahdollisuuksia täydentävälle oppimiselle ja uudelleenkouluttautumiselle. Tutkintotavoitteisen opiskelun lisäksi koulutusjärjestelmän tulee tarjota kansalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen ja täydentävään oppimiseen. Omaehtoinen opiskelu on mahdollista sisällyttää osaksi osaksi tutkinto-opintoja.

Tavoitteet:

  • Korkeakouluopinnoista ja toisesta asteesta tehdään nykyistä avoimempia tarjoamalla sisältöjä kelle tahansa verkko-opintoina.
  • Omaehtoista opiskelua mahdollistetaan tarjoamalla oppilaitosten tiloja maksutta opiskelukäyttöön.
  • Omaehtoisen opiskelun sisällyttämistä tutkintotavoitteiseen opiskeluun helpotetaan.

Opiskelijatoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Koulutusjärjestelmä takaa valmiudet kansalaisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Tätä toteutetaan muun muassa kannustamalla oppilaita ja opiskelijoita osallistumaan oppilas- ja opiskelijakuntien sekä erilaisten järjestöjen toimintaan. Kansalainen tiedostaa yhteiskunnan demokraattisia perusperiaatteita ja pystyy osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Opiskelijajärjestöt ovat edelläkävijöitä yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Solidaarisuus on opiskelijaliikkeen kantava voima. Se tarkoittaa rajat ylittävää kamppailua ja yhteistyötä. Kapean opiskelijan edun ajamisen sijaan opiskelijaliikkeen on käsiteltävä koko yhteiskuntaa koskevia kysymyksiä. Opiskelijat ja henkilöstöryhmät eivät ole toisistaan erillisiä vaan muodostavat yhtenäisen yhteisön. Korkeakouluyhteisössä tehdään yhteistyötä yli ryhmärajojen vapaaseen tieteeseen, taiteeseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten ja muiden uhkien pysäyttämiseksi ja akateemisen vapauden tukemiseksi.

Tavoitteet:

  • Opiskelija- ja ylioppilaskuntien oikeudellista asemaa vahvistetaan. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys säilytetään ja se säädetään myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille. Ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenmaksuista vapautetaan kaikkein heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat ja niiden rahoitusta tuetaan verovaroin. Ylioppilas- ja opiskelijakunnista tehdään täysin itsenäisiä muun muassa poistamalla yliopiston johdon oikeus vahvistaa vuosittain kerättävän jäsenmaksun määrä.
  • Opiskelijoiden työharjoittelun ohjaukseen panostetaan. Työharjoittelulla ei korvata palkallista työvoimaa. Opiskelijoiden työharjoittelusta tulee aina maksaa palkkaa.
  • Ammattiliitot huomioivat opiskelijat, pätkätyöläiset, siirtolaiset ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät tavoitteenasettelussaan nykyistä paremmin. Työehtojen polkemiseen puututaan antamalla ammattiliitoille joukkokanneoikeus.
  • Samasta työstä on maksettava sama palkka ja matalapalkka-alojen palkkausta parannetaan.
  • Hallinnon opiskelijaedustajien valinnan on oltava läpinäkyvää ja demokraattista.
  • Aktiivisuus opiskelijatoiminnassa on mahdollista sisällyttää osaksi opintoja.