Poliittinen ohjelma

Hyväksytty yleiskokouksessa 29.11.2015 Helsingissä


Koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä on demokraattinen, julkisrahoitteinen ja perustuu ajatukseen siitä, että koulutus on perusoikeus. Koulutusjärjestelmä koostuu varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutuksen ylimpiin jatkotutkintoihin, yleiseen laajaan kansansivistystyöhön sekä autonomisiin, itseorganisoituviin institutionaalisiin tapoihin opettaa ja oppia.

Korkeakoulujen julkinen perusrahoitus ja kaikkien alojen perustutkimus turvataan. Riittävä julkinen rahoitus on laadukkaan, monipuolisen ja tasa-arvoisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytys. Yksityinen raha ohjautuu epätasapainoisesti vain markkinoita kiinnostaville aloille, palvelee pääoman intressejä sekä ohjaa sitä, mitä korkeakouluissa opetetaan ja tutkitaan. Elinkeinoelämän intressit eivät saa sanella opetuksen ja tutkimuksen kohteita.

Eurooppalainen koulutuspolitiikka

Eurooppalaista korkeakoulutusaluetta (EHEA) rakennetaan eurooppalaisten sivistyksen ja rauhan periaatteiden näkökulmasta. 2000-luvun alussa liikkeelle lähteneen Bolognan prosessin avulla turvataan kansallisten korkeakoulujärjestelmien ainutlaatuisuus sekä sivistyksen ihanteiden ja korkeakouludemokratian toteutuminen. EU-komission valtaa korkeakoulupolitiikkaan ei lisätä vaan päinvastoin rajataan. EU:ssa käsiteltävänä olevat koulutuksen kaupallistumista edistävät vapaakauppasopimukset kumotaan.

Koulutus ei ole kaupan!

Huomioon ottava varhaiskasvatus

Päivähoito on varhaiskasvatusta ja siihen on subjektiivinen oikeus. Päivähoidon tavoitteena on turvallisen kasvuympäristön luominen, yhdenvertainen lapsuus sekä antaa tiedot ja kyvyt koko elämän mittaiselle mittaiselle matkalle. Erityistä tukea tarvitseville lapsille taataan riittävät resurssit, ja varhaiskasvatus perustuu ajatukselle, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Päivähoito on maksutonta. Ryhmä- ja luokkakokoihin säädetään yläraja.

Yhä varhemmin alkava kilpailu ja arviointi aiheuttaa tarpeetonta stressiä sekä luo pysyviä leimoja ja asenteita, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti koko elämän ajan. Numeroarviointi aloitetaan nykyistä myöhemmin, ja lapsille annetaan tilaa oppia omaan tahtiin. Erilaisille oppijoille tarjotaan tukea ensisijaisesti integroituna tavallisille luokille.

Peruskoulu kansalaisuuden perustana

Peruskoulu takaa valmiudet kansalaisuuteen ja itsensä kehittämiseen muun muassa kannustamalla oppilaita osallistumaan oppilaskuntien toimintaan. Peruskoulun käynyt nuori tiedostaa yhteiskunnan demokraattisia perusperiaatteita ja pystyy osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Yhteiskuntaopin ja kaikille yhteisen katsomusaineen tuntimäärää kasvatetaan, mutta ei vain lähiopetuksen avulla. Avainasemassa on sosiaalipedagogiikan ja vertaisoppimisen keinojen käyttäminen kansalaiseksi kasvamisessa.

Kaikille peruskoulun päättäville taataan opiskelu- tai oppisopimuspaikka toisella asteella sekä joustavat mahdollisuudet kokeilla ja vaihtaa lukion ja ammattikoulun välillä. Nuorille ja aikuisille luodaan enemmän mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erilaisilla tavoilla. Oppisopimuskoulutus ja kymppiluokka ovat tässä hyviä alkuja. Toisen asteen oppimateriaalit ovat maksuttomia, ladattavissa avoimesti verkosta ja muokattavissa open source -periaatteella. Pitkän aikavälin tavoitteena on laajentaa oppivelvollisuutta ja näin turvataan kansalaisten koulutukselliset perusoikeudet toisen asteen tutkinnon suorittamisessa. Toisen asteen koulutus on mahdollista suorittaa pääosin asuinpaikkakunnalla.

Taideaineiden ja -kasvatuksen merkitystä toisella asteella kasvatetaan. Äidinkieli ja kirjallisuus erotetaan toisistaan oppiaineina. Lisätään vertais- ja itseohjautuvan oppimisen määrää opetussuunnitelmassa.

Koulutus saatavilla

Korkeakoulujen yhteishaun tulee tapahtua jatkossakin pääasiassa pääsykokeilla. Ylioppilastutkinnon painoarvon merkittävä kasvattaminen epätasa-arvoistaisi järjestelmää, ei huomioisi ammattikoulututkinnolla korkeakouluun hakevia ja lisäisi lukiolaisten paineita. Pääsykokeita kehitetään huomioimaan paremmin hakijoiden erilaiset taustat.

Koulutuspoliittisia rakenteita muutetaan niin, että valmennuskurssien merkitys vähenee. Korkeakoulut velvoitetaan järjestämään maksuttomat valtakunnalliset opintoihin hakeutumista edeltävät kurssit kaikille kansalaisille avoimina massaluentoina, esimerkiksi avoimina verkkokursseina (MOOC), joiden kautta toteutetaan myös opiskelijavalinnat. Kurssit mahdollistavat tutustumisen eri aloihin sekä antavat yhdenvertaisemmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja kehittämään itseään ja sivistystään myös opintopolkujen ulkopuolella. Korkeakoulut tarjoavat maksutta uusimpaan tutkimustietoon perustuvia oppimateriaaleja, joita käytetään opiskelijavalinnoissa.

Yhtenäinen korkeakoulujärjestelmä

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen keskinäistä hyväksiluettavuutta parannetaan. Aikaisemmin hankitun osaamisen ja oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) -järjestelmää kehitetään joustavammaksi kattamaan kaiken saavutetun ja saavutettavan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Tavoitteena on yksi yhteinen ammatillista ja tieteellistä koulutusta koskettava korkeakoululaki, jolla turvataan yhtäläinen ja maksuton koulutus kaikille. Soveltavilla aloilla opintoihin sisällytetään laajaa — esimerkiksi eettistä, kriittistä ja historiallista — ymmärrystä omasta alasta osana yhteiskunnallista kontekstia.

Sivistys aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä

Korkeakoulutuksen tarkoitus on korkeimman mahdollisen uuden teoreettisen tiedon ja sen sovellusten tuottaminen. Koulutuksessa pitää olla ennen kaikkea sivistystä, mikä on arvo sinänsä. Ideologiakriittinen korkeakouluyhteisö puolustaa oikeuttaan määritellä tieteelliset, akateemiset ja institutionaaliset keinonsa sekä tavoitteensa. Tämä kriittinen sivistys on ennakkoehto yhteiskunnan tavoittelemien hyötyjen saavuttamiselle.

Korkeakoulut ovat akateemisesti, sivistyksellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti autonomisia ja niiden demokraattisia rakenteita vahvistetaan. Opetuksen, tutkimuksen tai opiskelun vapautta ei rajoiteta. Julkisen vallan tehtävänä on luoda ne rakenteet, joiden sisällä akateeminen valta voi toimia demokraattisin periaattein. Pääoman ja markkinoiden intressiryhmien valtaa rajoitetaan tietoisesti, jotta turvataan tieteenteon ja koulutuksen pitkäjänteisyys ja vapaus.

Opiskelija- ja ylioppilaskuntien oikeudellista asemaa vahvistetaan. Päätöksenteko on demokraattista ja siinä ovat kaikki korkeakouluyhteisön ryhmät yhtäläisesti edustettuina. Korkeakouluyhteisössä tehdään yhteistyötä yli ryhmärajojen vapaaseen tieteeseen, taiteeseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten ja uhkien pysäyttämiseksi. Korkeakouluopiskelujen aikana on oltava tilaa akateemiselle ja ammatilliselle etsiskelylle sekä autonomiselle opiskelulle.

Joustavaa ja nykyaikaista opiskelua

Opintojen suoritusmahdollisuuksia joustavoitetaan muun muassa itsenäisillä tenttijärjestelmillä, kuten tenttiakvaarioilla. Joustavoittaminen ei kuitenkaan toimi tekosyynä lähiopetuksen aliresursoinnille. Järjestelmä joustaa, eivät opiskelijat eikä henkilöstö. Lähiopetusta lisätään kaikilla asteilla. Korkeakouluverkon uudistamisessa päämääränä on opetuksen laadun paraneminen eikä koulutustaso laske.

Oppilaitokset tukevat omaehtoista opiskelua esimerkiksi sallimalla tilojensa käyttö maksutta opiskelijoilleen ja myöntämällä tällaisesta opiskelusta opintopisteitä. Korkeakouluissa kannustetaan ja opastetaan opinto- ja lukupiirien muodostamiseen.
Lisää vuorovaikutusta kouluyhteisöön luodaan esim. tilaratkaisujen kautta. Opiskelijat ja henkilöstöryhmät eivät ole toisistaan erillisiä vaan muodostavat yhtenäisen yhteisön. Demokraattisia toimintamalleja otetaan käyttöön koulun hallinnossa ja opetuksen järjestämisessä kaikilla asteilla.

Open Access -julkaisemista tuetaan korkeakouluissa ja tiedeyhteisössä: kaupallisten vertaisarvioitujen julkaisujen rinnalle tulee kehittää maksuttomia, kaikille avoimia ja tiedeyhteisössä arvostettuja vertaisarvioituja julkaisuja.


Kansainvälisyys ja globaali vastuu

Globaalissa maailmassa ihmisten liikkuminen on helpottunut. Yhä useammalla on mahdollisuus etsiä parempaa elämää kotimaansa rajojen ulkopuolelta, samaan aikaan maailman kriisit, ilmastonmuutos ja köyhyys pakottavat ihmiset liikkeelle vasten tahtoaankin. Ihmisillä on vapaus liikkua maiden rajojen sisälle ja niiden yli. Samaan aikaan varmistetaan kaikille ihmisarvoinen kohtelu. Muuttoliikkeen taustalla olevia globaaleja elintasoeroja tasoitetaan sekä kehityspolitiikalla että muuttamalla maailmankaupan säännöt reiluiksi.

Nykyiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittämättömiä ja ilmastolainsäädännössä ja -sopimuksissa tunnustetaan se tosiasia, että ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista kriiseistä, joka uhkaa elämää maapallolla. Valtiot ja ylikansalliset toimijat sitoutuvat aidosti ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin heti, kuitenkin niin, etteivät käytetyt keinot saata alueita ja ihmisiä entistä eriarvoisempaan asemaan.

Globaalilla etelällä tulee olla mahdollisuus kehittää talouksiaan ja väestönsä hyvinvointia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin valtion budjetista.

Kotona kaikkialla

Kotoutumisen tukemisen politiikka on pitkäjänteistä ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä maahanmuuttajia edustavien järjestöjen kanssa. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutumista korkeakouluihin tuetaan ja korkeakoulujen ottavat erityisesti huomioon heidän erilaiset kulttuuritaustansa. Suomen kielen opintoja järjestetään kattavasti ja tarpeeksi pitkäkestoisesti.

EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden omaisuusrajat poistetaan, ja heidät tuodaan opiskelijan sosiaaliturvan piiriin.

Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilmaista itseään äidinkielellään. Vähemmistökielten asemaa vahvistetaan; virallisten vähemmistökielten lisäksi myös muista puhutuimmista vähemmistökielistä saa jatkossa kotikielen opetusta. Virallisten sekä eniten puhuttujen vähemmistökielten opetus turvataan kaikilla koulutusasteilla. Oppimateriaalin saatavuus taataan kaikilla virallisilla ja eniten käytetyillä vähemmistökielillä. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon myös vähemmistöt ja kouluissa opetetaan oikeaa ja ajantasaista tietoa Suomen vähemmistöistä.

Kielilaki kuntoon

Saamen kielilaki kattaa koko maan, sillä jo yli 60 % saamelaisista asuu ja suurin osa lapsista syntyy virallisen saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjille myönnetään tarvittavat resurssit saamelaisen opetussuunnitelman laatimiseksi. Inarin- ja koltansaamen sekä karjalan kielen kielipesien toiminta turvataan.

Kaksikielisyydestä edetään monikielisyyteen niin, että peruskoulussa valitaan vapaasti yksi toinen Suomessa puhuttu kieli. Tämä kieli voi olla mikä vain Suomessa puhuttu kieli, jolla on tarpeeksi äidinkielisiä puhujia, kuten esimerkiksi venäjä, viro, somali, arabia tai mandariinikiina. Suomen virallisiksi kieliksi lasketaan kuuluvaksi suomi, ruotsi, saame, romanikieli ja viittomakieli.

Ekologinen yhteiskunta ja elämäntapa

Jatkuva kapitalistinen kasvu ja kulutus uhkaavat koko maapalloa. Ympäristön ja ihmisten edut ovat sovitettavissa yhteen. Koulutus ja tutkimus ovat keskeisessä asemassa uuden ekologisen yhteiskunnan ja elämäntavan edistämisessä. Ekologiset tavoitteet läpäisevät koulutuksen niin oppisisällöissä kuin käytännön arjessakin. Yksilöiden eettiset kulutusvalinnat eivät riitä vaan tarvitaan yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muutosta.

Eläimillä ja luonnolla on arvo itsessään. Turkistarhaus kielletään Suomessa. Suomeen säädetään riittäviin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Itämeren, metsien, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelua Suomessa tehostetaan.


Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Sukupuoli- ja seksuaalijärjestelmä on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista valtarakenteista, ja se läpäisee myös koko koulutusjärjestelmän. Käsitys kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta ylläpitää sukupuolten välistä hierarkiaa ja epätasa-arvoa ja tekee kaikille vaikeaksi normien vastaisen toiminnan. Se myös jättää huomiotta ne, jotka eivät sovi tähän jakoon. Koulutusjärjestelmä tiedostaa tämän ja pyrkii aktiivisesti purkamaan normeja ja tarjoamaan mahdollisuuksia toisin tekemiseen.

Oppilaitokset ovat edelläkävijöitä sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa, joka tunnistaa sukupuolen vaikutuksen ja sen moninaisuuden. Koulutus sukupuolisensitiiviseen opetukseen sisällytetään opettajankoulutukseen. Opinto-ohjauksessa kaikkia sukupuolia kannustetaan yhdenvertaisesti sukupuoleen katsomatta hakemaan eri jatkokoulutuspaikkoja. Peruskoulujen sukupuolittunut ryhmäjako esimerkiksi käsityö- ja liikuntatunneilla puretaan. Sukupuolten moninaisuus huomioidaan myös esimerkiksi pukeutumistiloissa. Terveydenhuollon henkilökunnan valmiuksia kohdata sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria parannetaan.

Ne oikeat norminpurkutalkoot

Koulut purkavat heteronormatiivisia oletuksia ja tarjoavat rohkaisevan ilmapiirin myös ei-heteroseksuaalisten nuorten kasvuun. Oppimateriaalit eivät ole heteronormatiivisia tai esitä sukupuolirooleja stereotyyppisesti.

Peruskoulun seksuaalikasvatuksessa kerrotaan seksuaalisuuden eri muodoista tasapuolisesti ja kannustetaan vastuulliseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Seksuaalikasvatuksessa käsitellään myös eettisiä kysymyksiä tutkimustiedon pohjalta. Jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, ja häirintätapaukset otetaan vakavasti. Häirintään puututaan ja sitä ennaltaehkäistään. Koulu on turvallinen ja saavutettava paikka kaikille.

Vieraanvaraisuus ulottuu myös hädänalaisiin

Rasismin lisääntyminen ja äärioikeistolainen liikehdintä pysäytetään. Maahanmuuton todellisiin ongelmiin puututaan, kuten siirtolaisten työehtojen polkemiseen, maahantulon kontrolliin ja ihmiskauppaan. Kulttuureja ei tule ajatella muuttumattomina ja monoliittisina vaan moninaisina ja alati muuttuvina.

Siirtolaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vainoaminen on lopetettava ja varmistettava mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään omilla ehdoillaan.


Hyvinvointi

Epävarmuuden ja epätasa-arvon lisääntyessä yhä useammat ihmiset ja ihmisryhmät jakavat opiskelijoiden paineen toimeentulon riittämättömyydestä, työelämän epävarmuudesta ja jatkuvasta kiireestä.

Pelkkien oireiden hoitamisen sijaan politiikalla tulee ennaltaehkäistä ja puuttua syihin esimerkiksi mahdollistamalla kiireetön arki turvaamalla kaikkien toimeentulo ja vähentämällä kilpailua koulussa.

Terveydenhoidosta ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön

Korkeakouluopiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa sosiaali- ja terveydenhuollon suhteen. Ammattikorkeakouluopiskelijat otetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluiden piiriin tai järjestetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto vähintään vastaavalla laadulla ja laajuudessa julkisesti ja opiskelijalle maksuttomasti.

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistetaan lisää resursseja ja hoitokäytäntöjä muutetaan vähemmän lääkehoitoa painottavaan suuntaan. Muun muassa epävarmuus, kilpailu, stressi ja yksinäisyys tuottavat mielenterveysongelmia. Akuutteihin mielenterveysongelmiin on saatava hoitoa välittömästi ja ei-akuutteihin mielenterveysongelmiin viikon kuluessa.

Suomen rappeutuva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä remontoidaan täysin. Kehitetään julkista terveydenhuoltoa kaikille kuuluvana ensisijaisena hyvinvointipalvelujärjestelmänä siirtämällä YTHS:n kaltaisten erityisjärjestelmien palveluita vaiheittain julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Julkisesti rahoitetusta ja hallinnoidusta hyvinvointipalvelujärjestelmästä tehdään matalakynnyksinen niin taloudellisesti, fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Yksityisen terveydenhuollon tukeminen lopetetaan ja työterveydenhuollon tehtävää ja asemaa tarkastellaan kriittisesti uudelleen. Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset poistetaan asteittain.

Opiskelukyky kuntoon

Koulutusjärjestelmän tukipalvelut ovat vähintään alan asiantuntijoiden suositusten mukaiset kaikilla koulutusasteilla.

Opiskelijaliikunnalle määrätään lakisääteinen asema. Korkeakoulujen liikuntapalvelut ovat kaikille yhdenvertaisia sukupuolesta, korkeakoulusta, kaupungista tai opiskelijan liikuntataustasta riippumatta. Helposti saavutettavat sekä edulliset tai maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat opiskelijoiden liikuntaharrastusten edellytys. Erityisesti matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia tuetaan julkisesti kansanterveyden sekä yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Taide- ja taitoaineiden määrää lisätään osana hyvinvoinnin kehittämistä. Edulliset, monipuoliset ja saavutettavat kulttuuripalvelut edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Helposti saavutettavat sekä edulliset tai maksuttomat tilat ovat myös opiskelijoiden kulttuuriharrastusten, kuten musiikki- ja teatteritoiminnan edellytyksiä.

Turvattu arki perustulolla

Kaikille turvataan riittävä toimeentulo yhtenäisellä, vastikkeettomalla, elämisen peruskustannukset kattavalla perustulolla, joka tuo turvaa muuttuviin elämäntilanteisiin ja purkaa jaottelua niin kutsuttuihin tuottavaan ja tuottamattomaan, palkka- ja ei-palkkatyöhön. Perustuloa voidaan täydentää tarveharkintaisilla tuilla kuten huoltajakorotuksella. Vapaa liikkuvuus, vapaa tieto ja vapaa toimeentulo ovat työvoiman autonomian perusedellytyksiä.
Opintotukijärjestelmän monimutkaisuus opintopiste- ja tulorajavaatimuksineen heikentää opiskelijoiden opiskelukykyä. Opiskelijoiden toimeentulo on joustotyöstä riippumatonta. Opiskelijoiden tai kenenkään muunkaan ei tule rahoittaa elämän peruskustannuksia lainarahalla. Opintolaina kohtelee opiskelijoita eri tavoin riippuen heidän taustastaan, muista tuloista ja tulevaisuudennäkymistään. Se tukee parhaiten heitä, jotka tukea vähiten tarvitsevat ja toimii eniten tukea tarvitseville heikennyksenä sosiaaliturvajärjestelmässä. Pakkohaku ammatilliseen koulutukseen toimeentulotuen ja työmarkkinatuen saamisen ehtona poistetaan.

Hyvä ruoka, lämmin koti, parempi mieli

Asumisen kustannukset eivät vie kohtuutonta osaa pienistäkään tuloista; kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän ja omistus- ja vuokra-asumisesta tehdään tasavertaisia. Opiskelija-asuntojen rakentamista tuetaan julkisilla investointiavustuksilla. Opiskelija-asuntojen autopaikkanormit poistetaan. Esteettömyys huomioidaan kaikessa opiskelija-asuntorakentamisessa. Säädetään lailla vuokrakatto vuokra-asunnoille.

Kaikissa oppilaitoksissa on kasvisruokapäivä. Opiskelijalounaan sääntöjen on mahdollistettava vegaanisen lounaan tarjoaminen. Ateriatuetut ravintolat tarjoavat aina myös ravitsevan vegaanisen vaihtoehdon.


Opiskelijat osallistumassa yhteiskuntaan

Solidaarisuus on opiskelijaliikkeen kantava voima. Se tarkoittaa rajat ylittävää kamppailua ja yhteistyötä. Kapean opiskelijan edun ajamisen sijaan opiskelijaliikkeen on käsiteltävä koko yhteiskuntaa koskevia kysymyksiä.

Peruskoulun tärkein tehtävä on kasvattaa kriittisiä yhteiskunnan jäseniä, joilla on tiedot ja taidot toimia sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Koulutuksessa tunnistetaan informaation ja opetuksen poliittisen luonteen ja kyseenalaistetaan valtarakenteita niiden pönkittämisen sijaan.

Yhteiskunnallisten aineiden määrää lisätään. Elämänkatsomustieto ja uskonnon opetus korvataan kaikille yhteisellä katsomusaineella. Demokratia- ja rauhankasvatus tuodaan näkyvämmin osaksi kouluarjen kokonaisuutta ja opetussuunnitelmiin.

Yhdenvertaisia mahdollisuuksia

Koulutuksella on suuri merkitys yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistäjänä. Vanhempien koulutus ja varallisuus vaikuttavat voimakkaasti oppilaitoksiin hakeutumiseen ja sisäänpääsyyn. Koulutuksen ja yhteiskunnallisen aseman periytymistä voidaan ehkäistä pienentämällä tuloeroja, takaamalla yhdenvertainen peruskoulutus, riittävällä opintojen ohjauksella sekä tarjoamalla pääsykokeiden valmennusmateriaaleja kaikkien käyttöön.

Peruskoulu luo pohjan tulevalle; siksi koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin estetään paitsi kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin myös tarjoamalla kouluille resursseja niiden tarpeiden mukaan.

Yhteiskunta lähellä opiskelijaa

Alakoulut ovat lähipalveluita aina kun mahdollista. Kouluja yhdistettäessä ei siirrytä liian suuriin yksiköihin eivätkä koulumatkat saa venyä liian pitkiksi. Korkeakouluverkko säilytetään riittävän laajana niin, ettei kenenkään tarvitse muuttaa kohtuuttoman kauas korkeakouluun päästäkseen.

Lähiliikenne on maksutonta. Joukko- ja kevyeen liikenteeseen investoidaan voimakkaasti. Julkisrahoitteisten bussien ja henkilöjunien verkostot ovat koko maan kattavia, ja niiden lipuista saa merkittävän opiskelija-alennuksen.

Opiskelija lähellä yhteiskuntaa

Oppilaitokset ja opiskelijajärjestöt ovat edelläkävijöitä sosiaalisessa ja ekologisessa rakennemuutoksessa. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys säilytetään ja se säädetään myös opiskelijakunnille. Ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Opiskelu ja työelämä eivät ole toisistaan irrallisia. Opiskelijoita on käytetty joustavuutensa vuoksi hyväksi työmarkkinoilla. Heidän asemansa parantamiseksi on taisteltava yhteistoiminnassa muun epävarmoissa työ- ja toimeksiantosuhteissa työskentelevän työvoiman kanssa. Opiskelijoiden työharjoittelun ohjaukseen panostetaan; opiskelijoiden työharjoittelulla ei korvata palkallista työvoimaa. Opiskelijoiden työharjoittelusta tulee aina maksaa palkkaa.

Ammattiliitot huomioivat opiskelijat, pätkätyöläiset, siirtolaiset ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät tavoitteenasettelussaan nykyistä paremmin. Näiden ryhmien heikko asema polkee työehtoja koko alalla, ellei epäkohtiin puututa. Samasta työstä on maksettava sama palkka ja matalapalkka-alojen palkkausta parannetaan. Työehtojen polkemiseen puututaan antamalla ammattiliitoille joukkokanneoikeus.

Talouspolitiikalla tavoitellaan täystyöllisyyttä: yhteiskunnallista tilannetta, jossa jokaisella kansalaisella on mielekästä työtä tai muuta tekemistä. Tätä tavoitellaan ensisijaisesti perustulon ja työn jakamisen keinoin.

Share on Facebook0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0Share on Tumblr