Vasemmisto-opiskelijat järjestää byrokratian ja vaikuttamisen täyteisen viikonlopun Tampereella 8.-10.6.2012. Perjantaina 8.6. pidetään Vasopin hallituksen kokous, ja lauantai 9.6. on pyhitetty järjestöbyrokratian kiemuroille. Lauantaina valmistelemme keskustellen sääntömuutosta, josta päätetään syksyn liittokokouksessa. Sääntömuutoksen sisältö tulee koskemaan Vasopin järjestörakennetta – siis mahdollisesti liittomuotoon siirtymistä.

Viikonloppua vietetään kauniissa maisemassa Tampereen Kämmenniemen Villa Tonissa. Matkat korvataan ilmoittautuville halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittauduthan mukaan viimeistään 3.6. osoitteeseen milla.jurva@uta.fi!

Alustava ohjelma on seuraavanlainen:

Perjantai 8.6.
Vasopin hallituksen kokous

Lauantai 9.6.
Byrokratiapäivä:
- alustuksia järjestörakenteesta ja talousasioista
- paikallistoimijoiden kuulumisia
- työryhmätyöskentelyä
- saunomista, illanviettoa

Sunnuntai 10.6.
- aamiaista, loppusiivousta ja kotiinlähtö

Fb-event

Vasemmisto-opiskelijat ihmettelee Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kritiikkiä Suomen “liian anteliasta” sosiaaliturvaa kohtaan.

Fjäder näkee ongelmana terveet ihmiset, “jotka lähtevät siitä, että yhteiskunta pitää heistä huolta”. Todellisuudessa Fjäderin hahmottelema ihmisjoukko on marginaalinen. Siksi lausunnon voikin tulkita kohdistuvan esimerkiksi pätkätyöläisiin ja freelancereihin, jotka epävarman tulotilanteensa vuoksi tarvitsevat sosiaaliturvaa elääkseen.

Monet työtilanteensa vuoksi sosiaaliturvan varassa elävät ovat akateemisesti koulutettuja – ja usein nuoria. Epävarmoissa työsuhteissa olevien ja työssäkäyvien köyhien määrä Suomessa kasvaa, eivätkä korkeasti koulutetutkaan ole turvassa työttömyydeltä. Fjäderin lausunto kohdistuu siis myös akavalaisiin ja on siksi työmarkkinakeskusjärjestön puheenjohtajan suusta ajattelematon ja elitistinen.

Fjäderin avaus Akavan yhteiskunnallisen keskusteluaseman parantamiseksi on epäonnistunut ja lisäksi tuskin edes linjassa Akavan jäsenliittojen kanssa. Lausunnollaan Fjäder osoittaa, ettei tunne suomalaisen työelämän ja sosiaaliturvajärjestelmän arkea.

Lisätiedot: puheenjohtaja Milla Jurva, 040 549 6038, puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

“Markkinaehtoisuudella ja asiakkuusajattelulla ei koulutuksen laatua paranneta. Koulutuksen pitäminen kulutushyödykkeenä osoittaa heikkoa ymmärrystä korkeakoulumaailmasta”, toteaa vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Milla Jurva.

Lukukausimaksuista koulutuksen laadun varmistajana ei ole mitään todisteita. Sen sijaan lukukausimaksut sulkevat korkeakoulujen ovet köyhimmiltä ja lisäävät koulutuksen periytyvyyttä entisestään. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa monien yliopistojen alun perin pienet maksut moninkertaistuivat parissakymmenessä vuodessa. “Jos kokoomusopiskelijoiden ja EK:n tavoite on lisätä yhteiskunnallista eriarvoisuutta, lukukausimaksut ovat siihen varmasti käypä keino”, Jurva jatkaa.

Koulutuksen laatua voidaan parantaa vahvistamalla korkeakouludemokratiaa, kehittämällä palautejärjestelmiä sekä varmistamalla vahva opiskelijaedustus kaikilla korkeakoulujen hallintoasteilla.

Koko suomalainen yhteiskunta perustuu tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Vasemmisto-opiskelijoissa ihmetellään EK:n jatkuvaa halua rapauttaa järjestelmää, jota myös EK:n johtajat saavat kiittää koulutuksestaan. “EK on jo vuosia huudellut lukukausimaksujen perään samoilla argumenteilla. Henkilötyövuosia voisi ehkä käyttää tehokkaamminkin”, Jurva vihjaa.

Lisätiedot:
Milla Jurva
0405496038
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

Kehysriihestä jäi luu opiskelijan käteen

Päministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kehysriihessä vasemmistopuolueet joutuivat myöntymään arvonlisäveron korotukseen, vaikka sekä vasemmistoliitto että SDP vastustivat korotusta äänekkäästi eduskuntavaalien alla. Vasemmistopuolueet ovat perustelleet arvonlisäveron nostoa sillä, että muut kehysriihessä sovitut ratkaisut kompensoivat korotuksen pienituloisille aiheuttaman elinkustannusten nousun.

Pienituloisten palkansaajien kohdalla työtulo- ja perusvähennyksen rajan noston sanotaan kompensoivan kasvavat elinkustannukset. Perusturvan varassa elävien tukien indekseihin ei koskettu, eli indeksiin sidotut perusturvaetuudet nousevat elinkustannusten mukana. Näin pyritään estämään tuloerojen kasvua ja yhteiskunnan eriarvoistumista entisestään.

Näissä perusteluissa kuitenkin unohdetaan se melkein 300 000 ihmisen ryhmä, joka kuuluu Suomen pienituloisimpiin. Opiskelijoille arvonlisäveron nostoa ei kompensoida millään tavalla: opintotukea ei ole edelleenkään sidottu indeksiin, ja siksi tuen suhteellinen arvo laskee jatkuvasti.

Opintotuoen indeksiin sitominen on kyllä luvattu toteuttaa vuonna 2014, mistä kiitos kuuluu eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen aikana kampanjoineelle opiskelijaliikkeelle. Indeksiin sitominen olisi kuitenkin pitänyt tapahtua jo ajat sitten – viimeistään nyt, kun arvonlisäveroa korotetaan.

Kehysriihessä linjattiin myös, että vuonna 2014 opintotukeen toteutetaan kustannusneutraali täysipäiväiseen opsikeluun kannustava uudistus. Hallituksen sanamuodoista päätellen lisärahaa esimerkiksi tuen tasokorotuksen muodossa ei siis ole luvassa.

Opiskelijoiden tutkimussäätiön 30.3. julkaiseman tutkimuksen mukaan joka toinen opiskelija kokee olevansa köyhä. Tutkimuksen mukaan huono toimeentulo vaikuttaa opiskelijan elämään sosiaalisella, psyykkisellä ja materiaalisella tasolla. Silti opiskelijaköyhyyteen suhtaudutaan ylenkatsovasti.

Opintotuki on ilman lainaosuutta enimmilläänkin alle 500 euroa kuussa. Tällä summalla pitäisi asumismenojen ja laskujenmaksun jälkeen vielä syödä, mutta kaikilla kyseinen summa ei kata edes vuokraa.

Jos opiskelijakoyhyyteen todella haluttaisiin puuttua, sosiaaliturvaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja opiskelijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa muihin perusturvalla eläviin nähden. Asteittainen siirtyminen monimutkaisesta tukijärjestelmästä perustuloon olisi keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Se mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ilman pakkoa koulutusta vastaamattoman työn tekemiseen tai velaksi elämiseen.

Yhteensä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi veikkausvaroja 11 727 000 euroa 69 järjestölle. Ministeriön tiedote, tuen saajat ja tukisummat ovat luettavissa täällä.

Kuva: Stock.xchng / Ivan Prole

Vasemmisto-opiskelijat: Opiskelijakuntien automaatiojäsenyys sisällytettävä amk-uudistukseen

Vasemmisto-opiskelijat kannattaa käynnissä olevaa ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän selkeyttämistä ja autonomian lisäämistä. Oikein toteutettuna uudistus vahvistaa korkeakouludemokratiaa ja parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta reagoida työelämän alueellisiin tarpeisiin.

Parhaiten ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja korkeakouludemokratiaa tuetaan vahvistamalla koulujen sisällä toimivia demokraattisia järjestelmiä. “Julkisoikeudellisten opiskelijakuntien edustavuus ja toimintaedellytykset on turvattava automaatiojäsenyydellä. Näin mahdollistetaan myös kokeiluvaiheessa olevan amk-opiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen kerääminen opiskelijakuntien kautta”, toteaa Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja, opiskelijakunta-aktiivi Henrik Nyholm.

Amk-uudistuksen ja samaan aikaan käynnissä olevan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen muutosprosessit aiheuttavat epävarmuutta ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Vasemmisto-opiskelijat suhtautuu siksi varauksella epävarmuutta entisestään lisäävään rahoituksen tuloksellisuusosuuden merkittävään korottamiseen. Julkisoikeudellinen yhteisö olisi demokraattisen johtamisen kannalta parempi vaihtoehto kuin voittoa tavoittelematon osakeyhtiö.

Koulutuksen keskittyessä ja korkeakoulujen yksikkökokojen kasvaessa opiskelupaikkakuntien täytyy huolehtia riittävistä palveluista. Edullinen ja laadukas asuminen ja joukkoliikenne ovat Vasemmisto-opiskelijoiden mielestä hyvän korkeakoulukaupungin tunnusmerkkejä. Lisäksi korkeakouluille täytyy mahdollistaa eri malleilla toimivien ja alueellisia tarpeita palvelemaan profiloitujen toimipisteiden perustaminen.

Lisätiedot:
Henrik Nyholm
varapuheenjohtaja
Vasemmisto-opiskelijat ry
p. 040 775 3908

Jyväskylässä 25.2. valtakunnalliseen tapaamiseen kokoontuneet vasemmisto-opiskelijat jakavat opetusministeri Jukka Gustafssonin huolen opiskelijoiden työskentelystä koulutustaan vastaamattomilla aloilla. Vasemmisto-opiskelijoiden mielestä ongelman ydin on kuitenkin opiskelijoiden riittämätön toimeentulo.

“Toimeentulonsa turvatakseen opiskelijat joutuvat toimimaan halpatyöreservinä matalapalkka-aloilla. Tämä heikentää esimerkiksi palvelualojen ammattilaisten mahdollisuuksia parantaa omia työehtojaan”, toteaa Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Milla Jurva.

Riittävä perustoimeentulo mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ilman painetta tehdä palkkatyötä millä tahansa ehdoilla. Opintorahan tuntuvan korotuksen kautta olisikin siirryttävä kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet korvaavaan vastikkeettomaan perustuloon, joka turvaisi riittävän toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Lisäksi perustulo poistaisi tarpeen rahoittaa opiskeluajan elämistä lainalla, jonka takaisinmaksu epävarmistuneilla työmarkkinoilla vaikeutuu jatkuvasti.

Perustulo antaisi tunnustusta muullekin tuottavalle toiminnalle kuin palkkatyölle – esimerkiksi opiskelulle. Samalla se parantaisi matalapalkka-alojen työntekijöiden neuvotteluasemia mahdollistamalla huonoista työehdoista kieltäytymisen.

Lisätiedot:
Milla Jurva
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi
040 549 6038

Hyvät kansanedustajat,

Me nuoret haluamme olla rakentamassa maata, jossa kaikille ihmisille on tilaa ja jokainen on arvokas omana itsenään. Haluamme, että jokainen saa rakastaa ja tulla rakastetuksi, solmia avioliiton ja perustaa perheen niin halutessaan. Haluamme nähdä tasa-arvoisen Suomen, jossa jokainen saa olla onnellinen. Haluamme, ettei ihmisiä erotella heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.

Voimassa olevan avioliittolain mukaan avioliitto on rajattu naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Lain muuttaminen sukupuolineutraaliksi asettaisi kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton solmimisen sekä lopettaisi liittojen erittelyn rekisteröityihin parisuhteisiin ja avioliittoihin.

Eduskunnassa on allekirjoitettavana lakialoite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, joka toteutuakseen tarvitsee vähintään sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Allekirjoituksia kerätään ensi viikon torstaihin saakka.

Me nuoret olemme huolestuneita siitä, että vaalien alla suurta kannatusta saaneen lainmuutoksen taakse ei olla saamassa eduskunnan enemmistöä. Vetoamme teihin, hyvät kansanedustajat, että olisitte yhdessä nuorten kanssa rakentamassa yhdenvertaista Suomea tasa-arvoisen avioliittolain kautta.

Enemmistö äänestäjistä kannattaa avioliittolain uudistamista. Toivomme tämän vaikuttavan myös kansanedustajien päätökseen. Haluamme muistuttaa, että aloitteen allekirjoittamalla kansanedustajat ajavat tasavertaisia ihmisoikeuksia lain edessä sekä vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin yhdenvertaisuuden puolesta.

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Ida Kreutzman
Keskustanuoret ry, 1. varapuheenjohtaja Jouni Ovaska
Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry, puheenjohtaja Markus Ylimaa
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, varapuheenjohtaja Mikko Vieltojärvi
Liberaalit Opiskelijat LSK rf, puheenjohtaja Mats Biström
Svensk Ungdom rf, puheenjohtaja Fredrika Åkerö
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, puheenjohtaja Timo Kontio
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja Sarita Niemi
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Helmi Selamo
Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, puheenjohtaja Eemeli Lepola
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi
Vasemmistonuoret ry, puheenjohtaja Li Andersson
Vasemmisto-opiskelijat ry, puheenjohtaja Milla Jurva
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, puheenjohtajat Paloma Hannonen ja Inka Venetvaara

Aloitetta tukevat myös monet nuorisopolitiikassa vaikuttavat henkilöt, kuten
Sini Korpinen
Hanna-Mari Manninen
Matti Niemi
Teppo Säkkinen

Lisätiedot:
Inka Venetvaara, inka.venetvaara@vino.fi, 044 3399663
Hanna-Mari Manninen, hanna-mari.manninen@alli.fi, 040 7177494

Vasemmisto-opiskelijoiden tavoitteita läpi SYL:n liittokokouksessa

Vasemmistolaiset edustajat saivat läpi useita tavoitteitaan Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa Hyvinkäällä 18.–19.11.

Opintolainakirjauksessaan SYL jatkaa opintorahamyönteistä linjaa: opintolainan kehittämisessä keskitytään riskisuojien parantamiseen, eikä kannustinjärjestelmiä kehitetä opintorahapainotteisen opintotukijärjestelmän kustannuksella.

Lisäksi liiton toimintasuunnitelmaan saatiin kirjaukset muun muassa ilmastolain ja lomapankkijärjestelmän edistämisestä. SYL myös sitoutuu ottamaan huomioon perustulon ympärillä käytävän keskustelun laatiessaan näkemystään sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä.

Hallituksen valinta ei kuitenkaan noudattanut syksyn edustajistovaalien tuloksia. Vaikka Vasemmisto-opiskelijat oli poliittisista ryhmistä ainoa, joka lisäsi paikkojaan vaaleissa, se ei silti ole edustettuna SYL:n uudessa hallituksessa. Henkilövalinnat määräytyivät SYL:lle tuttuun tapaan asiakysymysten sijaan ylioppilaskuntien välisen ja sisäisen valtapolitiikan mukaan.

Vasopin kamppailua radikaalimman opiskelijaliikkeen puolesta ei estetä ylioppilaskuntien valtasuhteita vääristävällä toimintakulttuurilla. Vasemmisto-opiskelijat jatkavat toimintaansa kantaaottavamman opiskelijapolitiikan puolesta ylioppilaskuntien sisällä, välillä ja ulkopuolella.

Lisätietoja:
Milla Jurva, puheenjohtaja
puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi
0405496038