Plussapisteitä korkeakoulututkinnosta?

Vasop - koulutuslupaus

Reilu viikko sitten kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tarttui Helsingin yliopiston professori Hannu Vartiaisen Twitter-heittoon 2000 euron lukuvuosimaksuista kotimaisille opiskelijoille koulutusleikkauksia korvaavana tulonlähteenä. Tämä vain muutama viikko siitä kun lukukausimaksut olivat ensimmäistä kertaa säädetty vakituisesti suomalaiseen lainsäädäntöön. Lisäksi edustaja Vartiainen näki maksuissa tarkemmin määrittelemättömiä hyötyjä suomalaiselle koulutusviennille. Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus ryntäsivät kuitenkin torjumaan ajatuksen lukukausimaksujen käyttöönotosta suomalaisille opiskelijoille. Vartiainen vaikeni asiasta nopeasti, ja samoin vaimeni punavihreän opposition poliittinen tykitys ja rauha palasi hetkeksi maahan.

Edellisen kerran samasta aiheesta nostettiin ääntä kun Kansaneläkelaitoksen tutkimusjohtaja Olli Kangas arvioi, että lukukausimaksujen käyttöönotto olisi tarpeellista perustulon käyttöönoton yhteydessä ns. kannustavuuden säilyttämiseksi. Noin 400-500 euron arvoisen opintorahan ja asumistuen sekä sen päälle mahdollisen 400 euron opintolainan kautta ansaittava parhaimmillaan noin 900 euron kuukausitulot muodostavat jo nykyisin kieron kannustimen. Kannustus näkyy siinä, että opiskelija käyttää aikaansa töitä hakien tai toimeentuloaan pohtien. Töissä käyvät taas ovat eriarvoisessa asemassa, koska opintojen siirtäminen työvuorojen takia ei kaikilla aloilla ole samalla tavalla mahdollista. Lukukausimaksujen yhdistäminen perustuloon on opiskelijan näkökulmasta myös uhka sen keskeiselle tavoitteelle turvata kaikille toimeentulo. Lukukausimaksuja koskevan lainsäädännön erillisyys sosiaaliturvaa koskettavasta lainsäädännöstä saattaisi myös mahdollistaa tilanteen, jossa opiskelijan minimitoimeentulo itse asiassa heikkenisi, mikäli maksuja korotettaisiin perustulon tasoa nopeammin.

Tätäkin aikaisemmin vuonna 2013 perussuomalaisten Sampo Terhon johtama talousryhmä julkisti omat keinonsa suomalaisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tälle listalle päätyivät myös lukukausimaksut, joilla katettaisiin ainakin kymmenen prosentin verran korkeakoulutuksesta koituvia kustannuksia. Tutkinnosta riippuen puhuttaisiin ehkä tuhannesta eurosta vuodessa. Maksuton koulutus ja yksilön kouluttautuminen on OECD:n selvityksenkin mukaan sekä yksilöä että yhteiskuntaa hyödyttävä investointi, johon Suomenkin kannattaa sijoittaa. Saivartelu siitä, että esimerkiksi tuhannen euron vuosittainen maksu on edelleen pieni suhteessa koulutuksen kokonaiskustannuksiin ei juuri vakuuta. Aikaisemmat esimerkit lukukausimaksujen käyttöönotosta osoittavat maksujen kasvavan vuosien saatossa ja ylittävän yleisen inflaatiotason.

Palataan takaisin tähän hetkeen. Vartiaisen heitosta ehti kulua vain viikko kunnes edellä mainittu rauha rikkoontui jälleen perjantaina Kokoomusnuorten piirijärjestöjen yhteiskannanottoon. Kannanotossa esitetään korkeakoulutusta jälleen kerran uudistettavaksi, tällä kertaa lukukausimaksujen laajentamalla koskemaan kaikkia opiskelijoita. Nyt perusteluksi nostettiin korkeakoulujen autonomian kasvattaminen. Yksityisen pääoman kautta rahoitetut korkeakoulut ovat piirijärjestöjen puheenjohtajien mielestä itsenäisempiä toimijoita kuin julkisesti rahoitetut. Tälle ei kuitenkaan esitetä mitään selkeää perustetta. Autonomian kasvattaminen yksityisiin rahoituslähteisiin turvautuen ei itsessään edistä akateemiseen perinteeseen kuuluvaa korkeakouludemokratiaa tai edes päätöksenteon taloudellista riippumattomuutta. Vakaa julkinen rahoitus antaa korkeakouluille mahdollisuuden tehdä itsenäisempiä valintoja ja keskittyä omiin vahvuusalueisiin.

Ehkäpä markkinaliberaali visio uudistetulle korkeakoululle löytyy juuri yksityisen pääoman hallitsevasta asemasta koulutuksessa? Ehkä esimerkiksi Keskon rahoittamasta koulutuksesta hankitusta tutkinnosta saisi myös plussapisteitä? On kuitenkin muistettava, että riittävä julkinen rahoitus on viime kädessä laadukkaan, monipuolisen ja tasa-arvoisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytys. Riittävä ja vakaa rahoitustaso edistää korkeakoulun itsenäistä päätöksentekoa, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja kasvattaa luottamusta hyvinvointivaltioon, jonka rakentamiseen meistä jokainen vuorollaan ja omalla panoksellaan osallistuu.

Toni Asikainen
Varapuheenjohtaja
Vasemmisto-opiskelijat

Share this...
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *