Yksi unohtui – Opintotuki indeksiin 1.1.2012

Valtakunnalliset opiskelija- ja nuorisojärjestöt vaativat opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen.

Tänään, 1.3.2011, perhe-etuudet sekä kuntoutus- ja sairauspäivärahat sidotaan kuluttajahintojen muutosta vastaavaan kansaneläkeindeksiin Sata-komitean suositusten mukaisesti. Perusteena indeksiin sitomiselle on käytetty etuuksien ostovoiman turvaamista ja sillä on haluttu kompensoida kulutusverojen korotus pienituloisille. Indeksisuoja on myös nähty oikeudenmukaisena, sillä kaikki muutkin etuudet seuraavat elinkustannuksien kehitystä.

Yksi kuitenkin unohtui! Opintotuki on 1.3.2011 alkaen ainoa vähimmäisetuus, jonka tasoa ei ole sidottu elinkustannusten kehitystä seuraavaan indeksiin. Etuuksien saajien kannalta on tärkeää, että tuet säilyttävät ostovoimansa. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijalla on käytettävissään keskimäärin 13 euroa päivässä asumiskustannuksien jälkeen. Inflaation ja kulutusverojen noustessa opiskelijoiden ostovoima heikkenee jatkuvasti.

Pelkästään opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 % vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä luotiin. Vuonna 2008 opintorahaa korotettiin 15 prosenttia ja tulorajoja 30 prosenttia.

“Päätös oli tervetullut ja oikeansuuntainen, mutta ilman indeksisuojaa korotus menettää arvonsa muutamassa vuodessa. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että opintotuki raha sidotaan indeksiin mahdollisimman pian muiden etuuksien tavoin,” muistuttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

Mikäli opintotuen ostovoiman annetaan heiketä vuosi vuodelta, on opiskelijoiden pakko täydentää toimeentuloaan työssäkäynnillä opintojen kustannuksella. Pahimmillaan tästä seuraa opintoaikojen venymistä ja työurien alun viivästymistä. Sitomalla opintotuki indeksiin varmistetaan opiskelijoille vakaa toimeentulo ja mahdollistetaan opintojen eteneminen.

“Opintotuen indeksiin sitominen olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista ja koulutuspoliittisesti järkevää! Kun opintorahan ostovoima on turvattu, on mahdollista pohtia opintotuen tulevaisuutta turvallisin mielin”, toteaa SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalainen.

Indeksiin sitomisen kustannukseksi on arvioitu noin 60 miljoonaa euroa seuraavalla vaalikaudella, mutta enimmilläänkin vain talouskasvua vastaavan määrän verran. Ilman indeksisuojaa opintotuen ostovoima on arvioitu olevan vuoden 2008 korotusta edeltävällä tasolla jo alkavan hallituskauden loppuun mennessä. Valtakunnallisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen mielestä opintotuen indeksiin sitominen onkin toteutettava mahdollisimman pian seuraavan hallituskauden alkaessa.

Faktat opintotukijärjestelmästä ja opiskelijoiden toimeentulosta:

Opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta (298 € / kk korkea-asteen opiskelijoilla, 246 € / kk toisen asteen opiskelijoilla), asumislisästä (26,90–201,60 € / kk) ja opintolainasta (300 € / kk).

Saadakseen opintotukea tulee opiskelijan edetä opinnoissaan riittävästi. Korkeakouluopiskelijoiden on suoritettava 4.8 opintopistettä/opintotukikuukausi, mikä tarkoittaa n. 130 tuntia opiskelua.

Alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa voidaan alentaa vanhempien tulojen perusteella.

Opiskelijan toimeentulo muodostuvat opintotuen lisäksi työtuloista ja vanhemmilta tai läheisiltä saatavasta tuesta. Yksin asuvalla korkeakouluopiskelijalla nämä ovat yhteensä keskimäärin 771 euroa kuukaudessa. Yksin asuvan opiskelijan, jotka ovat suurin ryhmä korkeakouluopiskelijoissa (42 %), asumismenot ovat 370 euroa kuukaudessa. (Opiskelijatutkimus 2010)

Yhteensä yli 80 000 korkeakouluopiskelijaa kokee, ettei heillä ole riittävää rahoitusta opiskeluajalleen. (Opiskelijatutkimus 2010)

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA
puheenjohtaja Ted Apter

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.
ordförande Alina Bölling

Keskustan Opiskelijaliitto ry
puheenjohtaja Markus Ylimaa

Liberaalit Opiskelijat LSK ry
puheenjohtaja Mats Biström

Perussuomalaiset nuoret ry
puheenjohtaja Simon Elo

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
puheenjohtaja Sarita Niemi

STTK-Opiskelijat ry
puheenjohtaja Ilona Vihlman

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
puheenjohtaja Susanna Haapalainen

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
puheenjohtaja Helmi Selamo

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry
puheenjohtaja Aki Ruotsala

Suomen Lukiolaisten liitto
puheenjohtaja Valtteri Aine

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi
puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry
puheenjohtaja Riina Kutvonen

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi

Vasemmisto-opiskelijat Vasop ry
puheenjohtaja Katri Immonen

Vihreät nuoret ja opiskelijat ViNO ry
puheenjohtaja Paloma Hannonen ja puheenjohtaja Inka Venetvaara

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi (SYL), 044 906 5007 Puheenjohtaja Helmi Selamo (SAMOK), 050 389 1000

Ställningstagande, fritt för publicering 1.3.2011

En glömdes bort – indexbind studiestöd 1.1.2012

De riksomfattande student- och ungdomsorganisationerna kräver att studiestöd binds till folkpensionsindexet fr.o.m. 1.1.2012.

Idag, 1.3.2011, binds i enlighet med Sata-kommitténs rekommendationer familjeförmånerna samt rehabiliterings- och sjukpenningen till folkpensionsindexet, som följer förändringarna i konsumentpriserna.

Man har motiverat en indexbindning av förmånerna med att det anses trygga köpkraften och med att man vill kompensera låginkomsttagarna för höjningen av konsumtionsskatterna. Indexskyddet ses även som rättvist, eftersom alla andra förmåner följer utvecklingen av levnadskostnaderna.

Men en förmån glömdes bort! Från 1.3.2011 är studiestödet den enda minimiförmånen vars nivå inte är bunden till ett index som följer levnadskostnaderna. För mottagarna av förmånen är det viktigt att förmånernas köpkraft bibehålls. Till exempel har en högskolestuderande i medeltal 13 euro per dag till sitt förfogande efter utgifter för boende. Studerandes köpkraft försvagas kontinuerligt i och med att inflationen ökar och konsumtionsskatterna stiger.

Köpkraften för studiepenningen har försvagats med 13 % sedan 1992 då det nuvarande studiestödssystemet skapades. År 2008 höjdes studiepenningen med 15 procent och inkomstgränserna med 30 procent.

”Beslutet var välkommet och i rätt riktning, men utan indexskydd förlorar höjningen sitt värde på några år. Därför är det av största vikt att studiestöd, i likhet med andra förmåner, indexbinds så fort som möjligt”, påminner ordförande Katri Korolainen-Virkajärvi från Finlands studentkårers förbund (FSF).

Om man år för år låter studiestödets köpkraft försvagas måste studerande komplettera sin utkomst genom att förvärvsarbeta på bekostnad av studierna. I värsta fall kan detta leda till att studierna drar ut på tiden och att inledningen på yrkeskarriären senareläggs. Genom att binda studiestödet till index tryggar man en säker inkomst för studerande och möjliggör att studierna framskrider.

”Att indexbinda studiestödet skulle vara socialt rättvist och utbildningspolitiskt vettigt! När studiepenningens köpkraft har säkrats är det möjligt att i lugn och ro fundera på framtiden för studiestödet”, konstaterar ordförande Susanna Haapalainen från SAKKI r.f.

Kostnaden för indexbindningen beräknas till cirka 60 miljoner euro under den kommande valperioden, men även som mest endast lika mycket som den ekonomiska tillväxten. Utan indexskydd bedöms köpkraften för studiestödet redan i slutet av inkommande regeringsperiod vara på samma nivå som före höjningen år 2008. De riksomfattande student- och ungdomsorganisationerna anser att man så fort som möjligt, efter att nästa regeringsperiod inletts, måste förverkliga en indexbindning av studiepenningen.

Fakta om studiestödssystemet och studerandes utkomst:

Studiestödssystemet består av studiepenning (298 €/mån för högskolestuderande, 246 €/mån för studerande på andra stadiet), bostadstillägg (26,90–201,60€/mån) och studielån (300 €/mån). För att få studiestöd måste den studerande ha tillräcklig framgång i studierna. En högskolestuderande måste avlägga 4.8 studiepoäng per studiestödsmånad, vilket innebär cirka 130 timmar av studier.

Studiepenningen för studerande på andra stadiet som är yngre än 20 år kan sänkas till följd av föräldrarnas inkomst.

En studerandes utkomst utgörs förutom studiestödet av arbetsinkomster och stöd av föräldrar eller närstående. För en högskolestuderande som bor ensam utgör dessa totalt i medeltal 771 euro per månad.

Boendeutgifterna för en ensamboende studerande, vilka utgör den största gruppen bland högskolestuderande (42 %), är 370 euro i månaden. (Studentundersökning 2010)

Sammanlagt mer än 80 000 högskolestuderande upplever att de inte har tillräcklig finansiering för sin studietid. (Studentundersökning 2010)

AKAVAn opiskelijavaltuuskunta AOVA
ordförande Ted Apter

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.
ordförande Alina Bölling

Keskustan Opiskelijaliitto ry
ordförande Markus Ylimaa

Liberaalit Opiskelijat LSK ry
ordförande Mats Biström

Perussuomalaiset nuoret ry
ordförande Simon Elo

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
ordförande Sarita Niemi

STTK-Opiskelijat ry
ordförande Ilona Vihlman

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
ordförande Susanna Haapalainen

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
ordförande Helmi Selamo

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret ry
ordförande Aki Ruotsala

Suomen Lukiolaisten liitto
ordförande Valtteri Aine

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi
ordförande Hanna-Mari Manninen

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry
ordförande Riina Kutvonen

Finlands studentkårers förbund (FSF) r.f.
ordförande Katri Korolainen-Virkajärvi

Vasemmisto-opiskelijat Vasop ry
ordförande Katri Immonen

Vihreät nuoret ja opiskelijat ViNO ry
ordförande Paloma Hannonen och ordförande Inka Venetvaara

Ytterligare information:
ordförande Katri Korolainen-Virkajärvi (SYL), 044 906 5007 ordförande Helmi Selamo (SAMOK), 050 389 1000

Share this...
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *